keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kosmetiikasta ym.

Eilisen Hesarissa on aukeaman kokoinen juttu kosmetiikasta.  Se on aika hurjaa luettavaa. Poimintoja: "Liioittelua ja mielikuvia ei tarvitse perustella.  Sampoomainos saa luvata silkinpehmeät hiukset ja voidemainos täydellisen ihon.  Tarkat väittämät pitää perustella.  Jos voide lupaa ryppyjen vähenevän, siitä pitää olla tutkimukseen perustuva näyttö."  

Tämän voi kiertää esimerkiksi samaan tapaan, kuin jutun kuvituksessa olevassa purkissa: "86% koki juonteiden vähenevän".   Tällaisessa tapauksessa kuluttajien kokemuksia on tutkittu, mutta todellisia vaikutuksia ei.  

Lisää pöyristyttävää settiä: "Hypoallergeenisesta tuotteesta on poistettlu yleisesti allergisoivia aineita.  EU ei ole tarkentanut mitä aineita purkissa ei saa olla." - Eli allergikon täytyy edelleen syynätä ainesosalista tarkasti, koska käytännössä hypoallergeenisessakin tuotteessa voi olla mitä tahansa.

Ensimmäisen kappaleen kanssa ratkiriemukkaassa ristiriidassa on tämä: "Mainonnan pitää olla rehellistä -- Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. -- Mainos ei saa antaa väärää kuvaa tuotteesta."  Ja kuitenkin: "--irtoripsiä saa käyttää ripsivärimainoksissa, jos pystyy todistamaan, että ripsivärillä saa vastaavat tulokset.  Sama logiikka pätee muihin mainoksiin: mallilla saa olla valkaistut hampaat hammastahnamainoksessa ja hiuslisäkkeitä sampoomainoksessa, jos mainostetulla aineella saa vastaavat tulokset."  

Mutta kuka on koskaan saanut ripsarilla irtoripsiä vastaavat räpsyttimet, shampoolla hiuslisäkkeiden veroista runsautta harjaansa, tahi valkaisevalla hammastahnalla mainosten värimäärittelyllä lähes valoa hohtavan valkeiksi käsitellyt rouskuttimet?  Ei kukaan.  Kukaan ei myöskään kysele firmoilta näitä todisteita.  Katsoopa vain mainosta ja koettaa harjata mustalla möhnällä ripsensä "teleskooppiselle tasolle", Penelope Cruzin liioitellun latinoaksentin houkuttelemana.  

(Sivuhuomio: en oikein pidä irtoripsistä.  Minua häiritsee se, miten ne voi huomata akryyliksi yhdeltä katsomalta.  Samaan tapaan kuin silikonirinnat näyttävät silareilta.  Tämä luultavasti tosin siksi, että ihmiset taitavat usein innostua laittamaan liian isot, kun kerran alkavat laittaa, vaikka kevyempikin kohotus riittäisi paremmin kuin hyvin.  Jos nyt katsoo, että leikkaus on aiheellisempi, kuin itsensä hyväksymiseen ja rakastamiseen tähtäävä henkinen työskentely.)

Joskus tiiraan omia leegojani peilistä ja haikailen mm. lapsena lattiaan kolauttamani, juurihoidetun, himpun keltaisemman vasemman etuhampaani takia jonkinlaista valkaisukäsittelyä.  Mutta katselin tässä päivänä muutamana TV-sarjaa, jossa eräällä pääosanaisista on valkaistut hampaat.  Mistäkö tiedän?  No, eivät ne valkoiset ole, vaan oudon siniset.  Joten olen lakannut haikailemasta kemiallisia käsittelyjä - parempi tämä kellertävä on kuin sinertävä.  Se näyttää jotenkin scifiltä, ei hyvällä tavalla.

Oletteko muuten kuulleet oil pullingista, öljypurskuttelusta?  Kokeilin sitä pari kertaa keväällä, mutta kokemuksena se on niin ällö, että en innostunut.  Itse asiassa pari ekaa kertaa epäonnistuin surkeasti, mua alkoi kuvottaa niin paljon jo minuutin jälkeen (olen vähän sylkikammoinen), että sylkäisin öljyn ulos.  Myös öljyn valinta on tärkeää: kookos- toimii paremmin kuin hamppu-, mutta ällöysefekti vaatii kovaa skarppaamista senkin kanssa.  

Lisäksi minulla on yleensäkin vaikeuksia pitäytyä uusissa rutiineja.  Joten pullaukseni jäivät yhteen viikkoon, enkä päässyt näkemään tuloksia.  (No okei kuvittelin näkeväni jotakin.) ...  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti