Tuesday, March 18, 2014

Dyykkikokki: Peruna-parsakaaligratiini


Viime yönä saavuttiin taas kotiin pussit pullollaan, ja kun entisiäkin oli vielä kaapissa, huomasi tarkka silmäni ainekset seuraavaan ruokakokeiluun.

Olen halunnut aloittaa dyykkikokin palstan jo kauan sitten, mutta koska en halua kannustaa lihansyöntiä, en julkaise kehittelemiäni lihareseptejä.  Lihakokkauksia tuleekin aika paljon tehtyä, kun lihaakin dyykkailemme.  Nyt kuitenkin onnistuin tekemään kokonaan dyykatuista aineksista kasvisruokaa.

Tykkään siis kokata heittämällä omasta päästä.  Siksi dyykkaus sopii minulle - usein saalis tarjoaa joitakin tai kaikki ainekset kiinnostaviin ruokakokeiluihin.  Lunttailen keittokirjoista ja netistä vähän lisätietoa uunin lämmöistä ja paistoajoista ja annan mennä.

Vuokaan laitettavaksi löytyi:

Parsakaali
Muutama kohtuullisen kokoinen peruna
Kolme kananmunaa
Purkki Cantadou -piparjuurituorejuustoa
2,5 dl Valion kolmen juuston ruokakermaa
Mustapippuria


Irrottelin parsakaalista nuput ja puolittelin isoimpia, perunat kuorin ja siivutin ja ladoin vuokaan sekalaiseen kasaan.  Sotkin kulhossa munat, kerman ja tuorejuuston (jota piti vähän lusikalla hajottaa yhdestä isosta möykystä useammiksi pienemmiksi) ja kaadoin vuokaan.  Päälle rouhin mustapippuria. Tässä voi laittaa myös suolaa, jos haluaa, mutta tuo juustokerma on aika suolaista jo valmiiksi...  lopuksi juustoraaste levitellään päälle ja laitetaan uuniin 45 minuutiksi (eli kunnes perunat ovat halutussa kypsyysasteessa).

Tällaista siitä tuli:



Suosittelen tosiaan lisäämään hiukan sitä suolaa jo valmistusvaiheessa, varsinkin jos tykkää suolaisesta ruoasta.  Ei nimittäin maistunut juurikaan se juustokerman suola, kenties kananmunien suolattomuuden takia.  Muuten tämä oli aika ihana lisuke kalalle!  Nam!

2 comments:

  1. Pelkistä dyykatuista aineista kokkaaminen kutittelee jollain kummallisella tavalla ainakin omien aivojeni mielihyväkeskusta. Kyse ei varmaan ole yksin siitä, että pelastan elintarvikkeet hyötykäyttöön, vaan tyydytystä tuo myös luova prosessi, jossa kehitän aterian saatavilla olevista aineista. Vähän niin kuin kokkiohjelman yllätystehtävä kotioloissa.

    Ymmärrän, ettet halua edistää lihankulutusta. Olisi kuitenkin inspiroivaa lukea sinun lihareseptejäsi, kun itsekin dyykkilihoja paljon paistelen. Hankala tilanne: Jos kumarrat dyykkarin suuntaan, niin samalla kumarrat lihansyöjää päin. Jos taas pyllistät lihansyöjälle, pyllistät dyykkarille.

    ReplyDelete
  2. Hoi, kiitos hyvästä kommentista! Voi olla, että jos vastaan tulee jokin aivan vastustamattoman hieno liharesepti, saatan jakaa sen. Olen myös pohdiskellut sellaista, että julkaisisin liharesptien yhteydessä vinkkejä siitä, miten tehdä samaa ruokaa kasvisversiona.

    ReplyDelete