Kolme kovaa - hämmästytä ja vähennä jätettä!

Muutama jätteetön tapa on tullut osaksi arkeani. Olen puhunut niistä varmasti moneen kertaan ennenkin, mutta kokoan kaikkein eniten hämmästystä ja ihailua aiheuttavat nyt tähän yhteen.

1. MANDARIINIT (/TOMAATIT /OMENAT) ostoskassissa

Punnitsen marketissa vihannekset ja hedelmät jopa aivan irrallisina, joskus (harvoin) muistan ottaa mukaan varsinaisen kestopussukan niitä varten. Toisinaan käytän vihannespussina ostoskassia, joka minulla on mukana kuitenkin. Tämä tapani on herättänyt useamman kuin kerran kassahenkilössä hämmästynyttä ihailua.

Itselleni muovipussien välttely on sen verran tuttua touhua, että itse hämmästelen tätä hämmästelyä - kun ajatus muovipussin välttämisestä kotiutuu, pussi ei tule mukaan kuin jos mitään muuta vaihtoehtoa ihan todella ja oikeasti ei ole.

Mutta jaan siis nyt ne muutamat ihmisiä jatkuvasti hämmästyttävät vinkkini.

2. LASIPURKKIKAHVI. Jos et omista tyylikästä take away -kuppia, älä ostakaan sellaista. Lasipurkki toimii yhtä hyvin. Siihen voi haluamastaan materiaalia - esimerkiksi vanhan sukan varresta, villainen on paras - askarrella vielä tuubin, joka estää käsiä palamasta. Esimerkki tästä näkyy edellisessä postauksessani keramiikkakupin yllä.


3. KANKAINEN RUOKALIINA eli NAPKIN eli FUROSHIKI- yksinkertaisimmillaan pelkkä lakanakankaasta leikattu rätti, reipas tietenkin huolittelee reunat siksakilla, saumurilla tai kauniisti päärmäämällä.

Tällä voi tehdä ihan mitä vaan! Ilmeisin vaihtoehto on mikä tahansa tilanne, jossa käyttäisit paperiservettiä, vaikkapa linjastoruokalassa.

Furoshikiin voi kietaista kotona eväsleivät, tai sen avulla voi paketoida ja ostaa irtotuotteita tai lämpimäisiä paistopisteestä. Liina voi olla minkä kokoinen hyvänsä. FUROSHIKI on japania ja viittaa kylpylässä mukana pidettävään pyyhepussukkaan, mutta nykyään se on vakiintunut tarkoittamaan kätevää kankaan taittelua minkä tahansa suojaksi. Hakukoneesta (startpage.com) lisää, hyvät ihmiset (FUROSHIKI FOLDING). Nopeasti löysin esimerkiksi tällaisen kuvan:

Näin sinäkin voit saada super-ekologisen velhon maineen, ja työtoverisi kertovat sinusta lapsilleen (true story)! Ihan ansaitsemattomasti - minäkin synnytän jätettä edelleen.

Melko yksinkertainen ratkaisu

Yle kirjoittaa pahvikahvin roskaavasta vaikutuksesta. Olen huomannut, kuinka kaikenlaisten kestävien kuppien käyttö näkyisi yleistyneen, mutta lisääntyykö vastaavasti pahvikuppeja suosivien ihmisten innostus saada kahvi mukaan? Muoviton take-away-kuppi on syntynyt, mutta senkin valmistus vie resursseja ja satoja kertoja käytettävä, omistajalleen rakas kuppi on kuitenkin ekologisempi, varsinkin, jos sen hankkii käytettynä.

Jätteenvähentäjä tarvitsee sikäli tilavamman kassin, että sinne mahtuvat vesipullo, ruokaliinat, nenäliinat ja kahvikuppi, ja mukaankin nämä aarteet pitäisi muistaa ottaa. Vaihtoehtoisesti voi tietenkin pysähtyä ja hyödyntää kahvilan tiloja, juoda lasillisen vettä ja virvokkeet laseista - jos se on mahdollista. Supermarkettien aulat, kahviautomaatit, kioskit ja ilmaiset kahvitarjoilut kyllä varmistavat pahvikuppikasan kasvamisen. Jos vesipullon päättää ostaa marketista, voi siinäkin olla kyytipoikana mikromuovia.

Olisiko oman kupin ja pullon tuominen siis sittenkin vaihtoehto? Ainakin päätöksen siitä, ottaako kahvin kuitenkin mukaansa, saa tehdä itse. Itse unohtelen milloin mitäkin tärkeää, mutta enimmäkseen kuppi ja pullo pysyvät matkassa.

Muovitonta maaliskuuta hehkutettiin kaikkialla, mutta realistisia neuvoja muovin vähentämiseksi ei tullut vastaan. Kurkku tulee kondomiin pakattuna, samoin salaattia ja juustoa ei omaan pakkaukseen saa, vaikka haluaisi. Ei kahviakaan. Eikä varsinkaan oman reitin varrella olevasta kaupasta. Jos täytyy suunnitella viikkoon ylimääräisiä kauppareissuja erilaisia irtotuotteita myyviin kauppoihin, arki muuttuu vaivalloiseksi nopeasti.

Hollantilainen pop-up-kauppa myy biomuoviin ja pahviin pakattua kamaa, mutta minä kaipaisin parempia mahdollisuuksia tuoda oman pakkauksen lähikauppaan. Missä litroittain omaan pulloon myytävät mehut, kasvimaidot tai smoothiet, taaraavat vaa’at? Pakkaisin irtosuolakurkut ilomielin omaan lasipurkkiin!

Arki vie ja pioneerityötä on raskasta tehdä. Toistaiseksi täyttelen kangasnyssyköitä tai kevyitä pakasterasioita, milloin muistan ottaa ne mukaani. Vaikuttamistyötä ja epämukavia kysymyksiä riittää esitettäväksi. Onneksi nämä asiat alkavat olla pinnalla: kun aloitin tämän blogin, olin vielä kummajainen.