Drop don't shop

Niin tosiaan, kuten viimeisessä postauksessani totesin, lähdin silloin kaupungille luopumaan tavaroista.  Kun pakkailin niitä kasseihin, ajattelin, että tällä kertaa tulen kaupungilta pienempien kantamusten kanssa.  Kuinka mukavaa!  Ajattelin kutsua tätä nimellä droppailu.

Vein siis vanhoja silmälaseja optikolle, mistä ne lähtevät eteenpäin tarvitseville.  Optikon työntekijä hihkui hiukan, kun kaivoin koteloista kolmet silmälasit.  En pidä juuri minään sitä, että täältä rikkaasta Suomesta lähettelen tavaraa alaspäin kapitalismin pyramidissa, mutta silti hänen kiitoksensa lämmitti, ja tuli hyvä mieli.  Apu se on pienikin apu,  ja toivottavasti vanhat kakkulani todellakin pääsevät käyttöön!

Seuraavaksi vein vanhat lääkkeet apteekkiin, ja lopetin droppailukierrokseni H&M:lle, missä vanhat pikkarini pääsivät lumppukeräykseen.  Olin ajatellut, etten ota lahjakuponkia vastaan, mutta sitten otin kuitenkin.  Kaupan ovella tyrkkäsin sen jollekin potentiaalisemmalle asiakkaalle, joka oli juuri matkalla ovesta sisään - toivottavasti hän ei päätä ostaa mitään vain alennuksen takia...

Menin erääseen tapahtumaan käymäseltään tämän jälkeen, ja siellä pääsin eroon myös toisesta tuomastani silmälasikotelosta.  Niitä olin koettanut tarjota myös silmälasiliikkeeseen (eri, kuin se, mihin jätin lasit, koska hoksasin vasta hetken päästä) asiakkaille annettaviksi, mutta eivät kelvanneet.  Voisimmeko korvata enemmänkin shoppailureissuja droppailulla?